keskiviikko 9. huhtikuuta 2008

Onnen Päiviä

Nuhakuume ja nettiyhteyden kakeaminen ei pysäytä tätä tuuletusta ja kansantanhua. Meillä on vaatekaappi!! Se, että on vuoden odottanut edellisen muuton jälkeen saadakseen vaatteet pahvilaatikoista kaappiin, on tuskin kuitenkaan jalostanut minua ihmisenä. Mies on saanut jokaviikkoisen huomautuksen asiasta (jota myös nalkutukseksi erheellisesti kutsutaan), mutta eipä tiennyt parka kuinka rahalla voi saada tyytyväisen vaimon.
Niimpä täällä on tohistu toiminnan merkeissä. Ensin se neuvostoaikainen komistus on hiilattu palasina yläkerran Sergeylle, sillä siitähän saa vielä ehdan kaapin. Sen jälkeen on tuijotettu Ikean lahjapaketteja eteisessä, ja viimein eräänä viikonloppuna soitettu Sähläri ja Anoppi kyläilemään, ja alettu laittamaan kaappia kasaan juuri ennenkuin ovikello soi. Ja hops, kaappi on kasassa samana iltana. Sitten onkin ollut aikani tulla estraadille. Vaatteita on silitetty, puunattu, viikattu ja päivitelty. On löydetty uusia tuttavuuksia pahvilaatikkojen pölyisistä pohjakerroksista. On mietitty miksi näin rumia paitoja on koskaan tultu ostettua. Ja sitten: siinä se on, vieläpä kaksi hyllyä vapaata tilaa, ja koko huushollin ikuisuuden lattianrajassa pyörineet tavarat on paikoillaan!
Jotta elämä ei kävisi tylsäksi, on seuraava projekti tietokonepöydän osto. Asia on ollut tapetilla tietenkin yhtä kauan kuin vaatekaappikin. En tiedä mitä taikoja tarvitaan jotta tämän vekottimen saa lasten leikkipöydältä pois. Vinkkejä?
Mutta nyt sitten kaikki kaverit kyläilemään. Moskova alkaa vihreytyä kesää kohden, ja pääsette majoittumaan olohuoneeseen, jonne nyt pääsee nyt ulko-ovelta ilman viidakkoveistä!

Ei kommentteja: