keskiviikko 7. toukokuuta 2008

Etsintäkuulutus!

Huomio kaikille feministeille ja eläinsuojelijoille! Etsittekö suurempia ja haastavampia työkomennuksia? Alkaako pohjanmaan tarhat jo ketuttaa? Joko naapurin Liisa lyö yhtä hyvin Urpoa turpiin kuin Urpo Liisaa? Älkää huoliko! Töitä varmasti löytyy tältä planeetalta, kääntäkää katseenne itänaapuriin.
Tilaisin teitä pari bussilastillista koko kesäkaudeksi levittäytymään erilaisiin kenttäkohteisiin ympäri Moskovaa. Sillä pääkaupungeistahan se kehitys aina leviää muuallekin maahan. Kielen osaaminen ei ole niin tärkeää, aseenteella pärjää. Feministien toivon kyttäävän tavallisia arjen tilanteita puistoissa ja keittiöissä. Voin lahjoittaa pienen kenttäsanaston ja tarvittaessa esiin nostettavia valmiiksi kirjoitettuja kylttejä. Kuullessanne usein toistuvan "pojat eivät itke tuollalailla, oletko muka joku pikkulikka", voitte nostaa esille "kaikenlaisten tunteiden hyväksyminen lapsuudessa tekee meistä eheämpiä ja tasapainoisempia aikuisia. Itku kuuluu sekä pienen pojan että pienen tytön elämään."-kyltin. Jos taas tapaatte lauantai-illalla keittiössä istuvan kaveriseurueen jossa nauretaan sille että perheen poika sai joululahjaksi nuken, voitte ottaa esille "hoivavietti on olennainen osa kumpaakin sukupuolta, ja on tervettä antaa sen näkyä ja kehittyä pienillä lapsilla"-kyltin.
Jos haluatte katutason päivittäisen epätasapainon korjailemiseen, voitte jakaa kadunkulmissa kaljapulloja myös pariskunnan naisille, sekä metrokylttien luona jakaa pienen pieniä minihameita miehille korkkarien kera. Vaihtoehtoisesti voitte jakaa naisille säädyllisen pitkiä hameita, seka ylävartalon kokonaan peittäviä paitoja joissa voi lukea Whoopi Goldbergin tavoin "tältä oikea feministi näyttää".

Eläinsuojelijoista toivon paikalle ne kovasydämisimmät. Yksi suurimmista missioista on antaa tuhansille paikallisille jotka ovat hankkineet itselleen vartiokoiran informaatiopläjäyksen tyyliin "lehmän kokoinen koirasi tarvitsee muutakin kuin yhden puolen kilsan pissatuskerran päivässä. Itseasiassa pari kymmenen kilsan juoksulenkkiä." Toinen suuri missio on tutustua katukoirien elinolosuhteisiin, koittaa pysäyttää baabushkat jotka heittävät niille mädäntynyttä lihaa tai ikivanhat salaatinjämät kerrostalon ikkunasta. Putsata niiden turkit, kartoittaa taudit ja lähettää elinkelpoiset Onnellisten Entisten Katukoirien Tarhoille, jonnekkin kauas MKAD:n taaksen.

2 kommenttia:

Kalle Kniivilä kirjoitti...

Kiva lukea arkielämästä Moskovassa. Moni asia tuntuu niin kovin tutulta. Feministeille on tosiaan tekemistä Venäjällä, mutta huom! älkää paljastako kenellekään, että olette feministejä, silloin teitä ei kukaan ota vakavasti.

Tämä Minun Moskova on toki paljon parempi, mutta joskus luen myös tätä ruotsinkielistä sisarblogia, vaikka se onkin paljon lapsellisempi. Vaan kyllä sielläkin on huomattu esimerkiksi se, että naisia ei Moskovassa noteerata, tai siis noteerataan tietysti, mutta ihan eri pörssissä kuin miehet...

Noppuli kirjoitti...

Heips,
voit lähettää ruotsistakin ylimääräiset feministit nurkista pyörimästä tänne suuntaan ;)

Kiitos linkistä, (ja kehuista!), tällä kouluruotsilla ei tuota sisarblogia kyllä paljon lueta.

Ja kyllähän täällä naiset huomataan (tai ainakin sääret)...
Mutta anoppini sanoin, he pyörittävät kyllä tätä koko maata.