sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Puhdasta draamaa

Silläaikaa kun Pohjoisen Vaimo on nauttinut elämän etuuksista, eli Poikasen edestakais autokuljetuksesta päiväkotiin ala appiukko, on luksuksesta kertynytkin hintaa maksettavaksi. Päiväkodin kukkaverhojen takana on käyty koko marraskuun draamaa, joka aukesi kaiken kansan- tai oikeastaan Poikasen vanhempien näkyville vasta juuri sillä viimeisellä sekunnilla.
Yhdistelmä kunnianhimoa, jääräpäisyyttä, epädiplomatiaa, isovanhemman ylpeyttä ainokaisen pojan ainokaista lasta kohtaan, maustettuna vielä 70-kymppisen jo hieman taantuneen mielen kanssa, on tehnyt tehtävänsä draaman maustajana. Juuri sen sopivan verran että Pohjoisen Vaimoa naurattaa, vaikka hänet onkin leimattu nyt lähes virallisesti Huonoksi Äidiksi.

Ensimmäinen pisara oli kun terveydenhoitaja löysi tarkastuksessaan Poikasen päästä karstaa. Löydös oli jotain ihan ihkauutta ja hämmentävää, jopa niin erityistä että päiväkotiin ei ollut tulemista ennenkuin virallinen lääkäri oli siihen taas uudelleen antanut luvan. Karstaa ei ilmeisesti esiinnykkään venäläis lapsosilla, vaikka suomalais lapsilla on Pohjoisen Vaimo todennut sitä olevan, joillain jopa kouluikään saakka. Lääkäri kirjoitti paluuluvan, mutta terveydenhoitajan lausunto jonka mukaan karsta johtuu kotiolojen huonosta hygieniasta, eli lasta ei pestä tarpeeksi, oli jo tehnyt kunnon alustuksen kaikkea tulevaa varten. Isovanhempienkin sydän oli jo alkanut vavista. Tuo ulkolainen miniä ei osaa pitää Heidän Lapsenlapsestaan huolta!

Seuraava pisara tipahti jo raskaammasti, ja osui suoraan venäläisen lastenkasvatuksen yhteen pyhimpään kohtaan. Samalla kun appi oli tulittanut jo täydeltä laidalta päiväkotia ja hoitajia, sillä kyllähän Hänen Lastenlastaan pestään ja mitä tekin täällä kuvittelette olevanne,(sekä kaikkea muuta painokelvotontakin) olivat tädit ottaneet aseensa esille. Ja vastapanos olikin jo kova. Mitäs äijä kuvittelee meille voivansa huutaa, eihän hänen lapsenlapsestaan pidetä huolta kotona. "Hänellä on aina likainen ulkoilupuku!"

Ja kahdesta pisarasta lasi tuli niin täyteen että se jo kaatui. Tuloksena oli anopin itkusta tyrskyviä puhelinsoittoja pojalleen, koska miniä ei pese ulkoilupukua ja siitä johtuva kunnian ja kuvitellun paremmuuden menetys koko kaupunginosan silmissä. Tai ainakin lähes koko kaupunginosan.

Homman nimihän on se, että lastenhoitoon moskovalaisittain kuuluu ääretön hysteerisyys kaikenlaisista likatahroista. Senpä takia lapset Eivät saa istua koskaan hiekassa, Eivät saa koskaan kävellä kuralätäköistä, Eivät saa möyriä lumessa...Eivät saa siis tehdä oikeastaan yhtään mitään kivaa kun ulkoleikeistä on kyse. Siitäkin huolimatta että pienokaiset on yleensä varustettu markkinoiden kalleimmilla ulkolaisilla ulkoiluvaatteilla, jotka on luotu juuri tuota kaikkea ajatellen. Pohjoisen Vaimo joka on sitä mieltä että ei voi olla hauskaa ilman kunnollista maan tonkimista ja lätäköissä hyppimistä (ja tekee niin itsekkin), ei voisi olla vähempää kiinnostunut lapsen ulkovaatteen täydellisestä tahrattomuudesta. Totuus on se, että Poikasen ulkopukua ei saa enää täysin puhtaan näköiseksi, ei vaikka sen pesisi joka päivä. Mutta meillä onkin ulkona hauskaa!


Pohjoisen Vaimo näkee tässä kulttuurieron, ja Poikasen paikalliset sukulaiset nyt siis huonosti huolletun lapsen. Tuon suomalaisen naisen pisteet ovat kyl rankassa laskusuhdanteessa. Voi sitä, ei osaa pitää edes lastaan puhtaana!

ps. Jotta voisi ymmärtää koko näytöksen mehukkuuden, pitää vielä lisätä että tämä koko homma oli johtamassa päiväkodin vaihtoon. Sen verran rankasti osapuolet toisiaan olivat solvanneet...

2 kommenttia:

Nina kirjoitti...

Taitaa sama meininki olla myös täällä Kiinassa. Lapset eivät leiki pihalla, vaatteet ovat aina puhtoiset. Tuosta johtuen täällä ei juurikaan ole lapsille leikkipaikkoja ulkosalla, varsinkaan hiekkalaatikoita. Liukumäkiä ja kiipeilytelineitä kyllä löytyy.
Haalareita tai muita ulkoleikkeihin soveliaita vaatteita ei lapsilla kyllä näe ja haalarit herättävätkin hilpeyttä.

Sulla tilanne on tosi inhottava kun appivanhemmat ovat siellä. Ei käy kateeksi tuo tasapainottelu kahden kulttuurin välillä! Tsemppiä!

Noppuli kirjoitti...

Hei Nina!

Täällä on myös paljon kiinalaisia ja olen huomannut heillä nuo samat tavat ulkoilun kanssa.

Tämä kahden kulttuurin tilanne on itseasiassa useimmiten aika hauska ja koominen, ja se että täältä paikanpäältä löytyy ne paikalliset appivanhemmat ja muut sukulaiset itseasiassa auttaa sopeutumista ja nopeuttaa kaiken ymmärtämistä. Enemmänkin ajattelisin että jos ei ole noin läheisiä paikallisia kontakteja, missä tahansa maassa asuukin, niin saattaa olla vaikeampaa ja hitaampaa sopeutua.