maanantai 13. heinäkuuta 2009

Leuhkana leikkikentällä

Vaatimattomuus kaunistaa. Sitä ei ainakaan vielä ymmärrä Poikasista vanhempi. Iltäpäivällä leikkipuistossa kavereista oli pulaa, joten vielä varsin pieni isoveli koitti tehdä tuttavuutta teinien kanssa. Tarina alkoi siitä millainen jalkapallo hänellä on kotona. Hieno kuin mikä. Sen jälkeen isoilta jätkiltä tivattiin kaikkea mahdollista avaruudesta, raketeista, katolla työtä tekevistä sedistä...ja teinit vastailivat. Pian teinit joutuivat kiikuttajan rooliin, vaikka koittivatkin päästä pinteestä pois. "Sano äidillesi että tulee kiikuttamaan".
"Mama, tule kiikuttamaan, minä haluan että sinä kiikutat". "No, anna niiden poikien nyt kiikuttaa, nehän kiikuttaa ihan hyvin". Vastasi laista äiti.

Keskustelua kuunnellut viileän välinpitämätön teinijengi alkoikin yhtäkkiä osoittaa suurempaa mielenkiintoa 4v-tä kohtaan. "Tajusitko sinä mitä äitisi sanoi?" "Mitä kieliä sinä oikein puhut?" Poikanen vastailee verkkaisesti. "Nooo...minä osaan venäjää, suomea ja englantia". Teinit eivät selvästikään usko, eikä Poikasta näköjään kiinnosta varsinainen puheenaihe, vaan kyselee ihan muita asioita. "No puhu meille vähän englantia". "Englannissa puhutaan englantia, ja kun menen Suomeen, siellä puhutaan suomea", vastaa 4v tietävästi. "Mutta tiedättekö että raitiovaunu on saksaksi strasserbahn", jatkaa pieni tietäväinen. Teineillä loksahtaa suut selälleen. "Hitto, se osaa vielä saksaakin, neljää kieltä!" Pohjoisen Vaimo pidättelee nauruapurskahdusta. Keskustelun edetessä hän huomaa poikasen kuitenkin olevan varsin rehellinen, vaikkakin leuhka miehenalku. "En minä osaa saksaa kuin yhden sanan, osaan vain suomea, venäjää ja englantia!"

7 kommenttia:

Famu falsetissa kirjoitti...

Hauska tarina. Poikanen on varsin kielitaitoinen.

Suski kirjoitti...

Ihana pikkupoika! =) Voin vaan yrittää kuvitella niiden teinien ilmeet. =D

Noppuli kirjoitti...

Hei Famu falsetissa,
kiitos! Onhan se kielitaitoinen, mutta ihan samalla tavalla kuin kaikki lapset yleensä kaksi/kolmikielisissä perheissä. Että ei viesti neroutta ;)

Suski,
teinit olivat kyllä hieman maahanlyötyjä...pieni kukkoilun terä hetkeksi herkesi...
Ja terkkut Suomeen, tuliko kulttuurishokki kun palasit?

Suski kirjoitti...

Kiitos terkuista. =) En tiedä oliko se kulttuurishokkia vai mitä, mutta kummallisen hermostunut olo oli pari viikkoa kotiin paluun jälkeen. Suomen hintatasoon ei totu ikinä, kaupassakäynti on ainainen shokki. Voisin kyllä milloin tahansa lähteä takaisin rajan sille puolelle! =)

Noppuli kirjoitti...

Hei Suski,
hmm...kummallinen hermostunut olo? En tiedä mahtaakohan se olla kulttuurishokkia?? Hintojen kauhistelu tuntuu aivan tutulle, me ollaan nyt täällä ihmettelemässä kalliita kauppoja. Paitsi vaatteet, ne on kyllä edelleenkin halvempia täällä, siis Suomessa.

Eloveena kirjoitti...

haha mahtava tarina :) tosi diplomaattisen sarkastinen tuo poikasi jo noin pienena :)

Noppuli kirjoitti...

Hei Eloveena,

joo, sarkastisuutta on tainnut periä hieman vanhemmiltaan...tosin diplomatia näyttää olevan luonteessa- ihan näin muuten kuin tuohon tarinaan viitaten. Koskaan ei saa vastausta esim kumpi on parempi maa, Suomi vai Venäjä, tms. (isovanhemmat joskus tivaa). Vastaus on aina kummatkin!