maanantai 28. syyskuuta 2009

Kaikkihan Sergein tuntee

On helppoa kuvitella, että jokainen joka tuntee venäläisiä, tuntee myös Sergein. PV tuntee heitä aika monta....tässä teille kolme!


Sergei, pian 50v.

Sergeillä on ystävälliset silmät, harmaa siilitukka ja tatuointien peittämät käsivarret. Hän asuu Pohjois-Moskovassa neuvostoaikaisessa monelle perheelle suunnitellussa yhteisasunnossa, millaisia ei ole enää täällä paljon jäljellä. Korkea katollisen kahden makuuhuoneen asunnon Sergei jakaa juopon äitinsä, sydämellisen vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa. Kyllä. Sergei rakastaa lapsia. Niitä hänelle suotiin joka seitsemäs vuosi.
Sergei on nähnyt kaksi avioliittoa, pidemmän ja lyhyemmän. Hän on istunut useasti vankilassa, ja kiertänyt katuja. Hän on tapellut, ryypännyt...Puhunut rumemmasti ja vielä rumemmasti. Rumimmasti.
Nyt hän kasvattaa elainkauppoihin kaloja. Asunnon harmaa käytävä on täynnä vilkkaita akvaarioita, joissa uiskentelee tuhansia pikkueväkkäitä. Perheen olo/makuuhuone on sisustettu mielikuvituksella. Korkea kerrossänky on kyhätty vanhoista ovista remonttikorokkeiden päälle. Siinä nukkuu kerroksittain koko perhe.
Sergein lempeääkin lempeämi, paksulettinen vaimo pitää suurperheen elämää käsissään tottunein, rennoin ja lujin ottein. Hän käy töissä lastentarhassa, ja iltaisin kokkailee perinneruokaa josta tulee hänen hyppysissään gourmeta.
Sergei, pian 50v. on onnenmies.


Sergei, pian 40v.

Sergei näyttä ihan kuin naapurinpojalta. Tai sitten hän on ala-asteen luokkakaveri. Sergeihin törmää melkein joka päivä. Hänellä on seitkytluvun rillit, ei muotiluomukset, sekä kadulta adoptoitu koira, joka tottelee Sergein jokaista kulmakarvankohotusta. Vieraiden on parempi kuitenkin pysyä siitä kaukana.
Sergei syntyi keskiluokkaiseen perheeseen. Kun isä on keskiluokkainen bisnesmies, se tietää tiettyjä etuuksia. Kuten omaa asuntoa ilman ponnisteluja. Mutta kun asunnon saa itselleen vielä betonimöhkäleenä, eikä itsellä ole mielenkiintoa materiaa kohtaan, niin yhtälönä se näyttää vielä useammankin vuoden jälkeen tältä-
Sergei asuu koirineen pahvilla vuoratussa kaksiossa, hienostoalueella.

Sergei on fiksu mies. Ei sillä tavallisella tapaa, vaan erilaisella. Sergei tietää paljon asioita, ja pääsi opiskelemaan MGU:n yhteen vaativimmista linjoista. Se vaativa linja oli tosin sen verran tylsistyttävä kaikessa yksinkertaisuudessaan, että hän jätti sen kesken. Sen jälkeen Sergei on tehnyt keikkahommia tietokoneeltaan käsin aina kun haluaa.
Sergei on myös ystäväpiirinsä uniikki. Hän teki laskusuorituksia kavereiden kanssa kuinka kalliiksi vaimo tulee per vuosi. Rahasumma mihin he päätyivät, oli sen verran korkea, että Sergei päätti ettei vaimoa tarvitse. Kaikki muut päätyivät kuitenkin vastakkaiseen ratkaisuun, sen kalleudesta riippumatta.
Sergei pian 40v, on vapaudenmies.


Sergei, pian 30v


Sergei on kaunis ja tuikkivasilmäinen. Hänellä on hauska nauru, ja valloittava persoona. Hänellä on hurmaava pieni tytär.
Sergei tappoi aikaa lapsuudessa ja nuoruudessa paljon kaduilla. Onneksi ei tappanut muuta kuin aikaa, vaikkakin ryösti paljon. Keho tottui moniin huumeisiin. Katulapsella se on kai niin helpompaa.
Jossain vaiheessa Sergei pääsi siskonsa avustuksella kadulta pois. Sai ensimmäisen työpaikan, perkasi kalaa päivävuoroissa, yövuoroissa, aamuvuoroissa...Muutaman vuoden kaloja perkattuaan Sergei lähti opiskelemaan työnsä ohessa. Hän on insinööri.

Nykyään insinööri Sergei tekee töitä tietokoneella. Kädet eivät enää haise kalalle. Hän myös tapasi sellaisen oikeanlaisen nuoren naisen, ja meni naimisiin. Heidän tyttärensä on pian 2v. Sergeillä on enää vain yksi ongelma. Hän pitää vaimostaan, mutta hänen ystävänsä eivät. Siksipä he eivät paljon enää Sergeillä käykään.
Sergei pian 30v, on selviytyjämies.

5 kommenttia:

Marika kirjoitti...

Siinäpäs Sergeitä kerrassaan ;)

Nina kirjoitti...

Kiva postaus! Vaihtelua tanne blogimaailmaan :-)

Ja jokainen tarina on varmasti tosi...

Noppuli kirjoitti...

Marika,
toden totta, ja kuitenkin vain pieni otanta ;)

Nina,
kiitos!
Kyllä, jokainen tarina on tosi.

Vihreatniityt kirjoitti...

Mukavaa luettavaa!

Noppuli kirjoitti...

Hei Vihreätniityt,
ja kiitos!
Kävin sunkin luona vierailulla, ja pitää tulla toistekkin, sielläkin oli mukavaa luettavaa!