perjantai 23. heinäkuuta 2010

Palaneen käryä

Ei ollut mikään tarkoitus, niinkuin ei yleensä muutenkaan koskaan. Se on se Pohjoisen Vaimon poppoon yleisin tapa päätyä ravintolaan tai kahvilaan tai ihan minne vaan. Mitään ei oltu taaskaan suunniteltu, kuljailtiin mukavasti Leninsky Prospektilla ja tuumattiin että nälkä on.
Taktiikka toimi taas kerran- ensimmäisestä jokseenkin miellyttävän oloisesta ovesta sisään, ja syömään! Tälläkertaa kyseessä oli kiinalaisravintola, jonka autenttisuudesta ei kukaan pesueesta osannut sanoa mitään, sillä he eivät olleet käyneet koskaan Kiinassa.
Paikan sisustus ja tunnelma oli kyllä iskeä riisinjyväset väärään kurkkuun. Ravintelin ainoaan savuttomaan nurkkaukseen johdatettu pesue käveli lasisen käytävän läpi tyynenä niinkuin kuka tahansa, joka on yhtäkkiä tiputettu keskelle toista todellisuutta. Lasikäytävän alla uiskenteli komeita ja suuria kaloja, ja niitä ympäröivillä lammikoilla loikoili kymmeniä pienempiä ja suurempia kilpikonnia. Suihkulähteet ja pienet vesiputoukset lorisivat. Ja mukavassa savuttomassa huoneessa käveleskeli lattialla pari kirjavan eksoottista sorsaa. Ne tepastelivat hissukseeen pitkin lattioita ja nappailivat suuhunsa asiakkailta tipahtelevia murusia.

On varmasti totta että Pohjoisen Vaimo on lukenut liikaa rikosromaaneita, mutta Miehelle nousi nenään samanmoinen palaneen käry kuin hänellekin. Eihän vastaavaa paikkaa yksinkertaisesti voi omistaa kukaan muu kuin aito mafiapomo! Kiinalaiset työntekijätkään eivät voi olla muuta kuin täydellisesti alistettuja ja orjuutettuja, täysin kurjissa olosuhteissa, pienessä takahuoneessa asuvia onnettomia olentoja, jotka on kaapattu Kiinasta tänne töihin. Mafiapomo käy kerran viikossa kurvaamassa mustan autoletkan ja vilkkuvalojen kanssa ravintolan eteen, astelee pitkin akvaariokäytävää edestaas silläaikaa kun hänen pari kaappinkokoista kaveriaan ravistelee ilmassa pieniä kiinalaistyöntekijöitä. Sorsat piiloutuvat peloissaan pyötien alle, kilpikonnat pistävät päät kuorten sisään.

Jos jotain kiinnostaa käydä tutustumassa eksoottiseen kiinalaisravintolaan Moskovan reissullaan, ottakaapa yhteyttä- osoite on muistissa! Ja jos kenenkään muun nenään ei tunnu siellä palaneen käryä, niin ulkona taatusti tuntuu. Moskovan ympärillä palaa nyt niin paljon metsiä ja soita että astmaatikkoja ei varmasti naurata.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Grilli on kuumana

Pohjoisen Vaimon leppoisessa lapsuudessa Ulkomaat oli sellainen paikka, missä oli aina lämmin. Lämmön lisäksi sieltä löytyi meri, ihania ruokia ja kaikenlaista sirinää ja pörinää. Sekä paljon enemmän tuoksuja ja värejä kuin kotoa. Sinne hän tahtoi muuttaa.

Nyt kun PV asuu jo kotona eikä ulkomailla, hän joskus miettii miten olisikaan kiva muuttaa jonnekin ulkomaille- sinne missä olisi enemmän värejä, tuoksuja ja meri! Ja lämmintä... eikun hetkinen. Tämä toive onkin jo toteutunut ihan kiitettävästi.

Kuinka onkaan kätevää, ei ole tarvinnut liikuttaa luitansa yhtään minnekään. Niitä on lämmitetty täällä kotipuolessa ytimiin saakka jo monen monta viikkoa, eikä loppua näy. Grillatakseen varttansa, ei tarvitse kuin kävellä ovesta ulos ja pistää makuulleen lähimmälle penkille. Sitten voi kertoa Suomessa kavereille että tuli juuri Kanarialta (eli Moskovasta).

Suoraan sanottuna jos olisi ollut vaihtoehtoja, PV ei olisi viettänyt tätä heinäkuuta tässä grillissä. Joku muu paikka mikä on varustettu sekä ilmastoinnilla että merenrannalla olisi ollut se täydellinen vaihtoehto. Mutta minkäs teet. Sydäntalvella kun ei onnistunut se oleskeluluvan tekeminen, niin nyt se on viimeistään pakko tehdä- sitä ennen ei mennä yhtään minnekään.

Toisaalta mikäs siinä. Arvatkaa löytyykö toimistoista tällähetkellä ketään muuta kuin työntekijät? Kaikki ovat karanneet kaupungista! Eipä tarvitse jonotella nyt yhtään minnekään.