perjantai 27. marraskuuta 2015

Urheiluhenkeä

Jos totta puhutaan, Pohjoisen Vaimo ei koskaan kuvitellut istuvansa yhdenkään pelikentän laidalla kannustamassa jälkikasvuaan. Ehkäpä tämä jälkikasvu ei myöskään ole ikäryhmiensä kirkkainta sporttikärkeä. Ja hyvä niin. Liikunta on tervettä- urheilu ei.

Niinpä onkin varsin lajityypillistä toimintaa, että Pohjoisen Vaimo löytää itsensä kannustamassa Isoaveljeä urheilukilpailuissa. Lieventävästi asianhaaraksi voi todeta lajin- pöytätennis. Sitä pystyi Pohjanmaalla kerran kokeilemaan seurakunnan nuorten illassa. Urheiluksi voitiin laskea jääkiekko ja hiihto.

Juuri tämän kentän laidalla ( tai (köh) urheilukeskuksen kahvilassa) onkin kulunut jo koko syksy. Tässä vaiheessa syksyä valmentaja päätti järjestää seuran kilpailut. Koska Pikkuveljen keskittymiskyky ei toistaiseksi riitä, ja Alkuasukasmies on tällähetkellä liikunta esteinen, kannustusnakki napsahti Pohjoisen Vaimolle.

Vanhempia ei ole koko syksynä päästetty katsomaan saliin pelaamista. Siksi onkin pelkästään mielenkiintoista nähdä kaikki 10-13 vuotiaiden  eri ryhmien pelaajat samassa tilassa valmentajan kanssa. Kolme kilpailusarjaa käynnistyy valmentajan alkusanoihin ensin pelaajille, sitten vanhemmille:

"Kukaan pelaajan vanhempi, sukulainen, sisko tai veli ei saa laskea lasten pisteitä. Minua ei saa lähestyä pelien aikana minkään asian tiimoilta, enkä ota vastaan valituksia lopputuloksista. Kaikki ottelut kuvataan nauhalle ja näinollen on turha haastaa minua oikeuteen, sillä tulen voittamaan teidät siellä."

Ehkä puheenvuoro tuli tarpeeseen ja vain sen takia ottelut eivät kirvoittaneet kuin yhtä vanhempaa valittamaan tuloksista ja kahta lasta kyynelehtimään. Isoveli tuntui lopputulokseen suhteellisen tyytyväiseltä. Pohjoisen Vaimo taas jäi odottamaan seuraavaa kentänlaidallista hieman suuremmalla mielenkiinnolla. Pikkuveljen laji valinta on jalkapallo, ja kahden seuran väliset kilpailut on huomenna. Sehän onkin tunnettu lehmänhermoisista kannustajistaan kaikkialla.

Ei kommentteja: