torstai 30. maaliskuuta 2017

Katsojan silmässä

Pikkuveli istuu takapenkillä ja huokaa: "Mama, tätä aikaa sanotaan ihmiskunnan kehittyneimmäksi, ja katso nyt tänne ympärille. Ihan hirveää." Tokaluokkalainen on taas tuskissaan ympäristönsä kanssa. Hänen sielunsa kaipaa kauneutta- sekä omalle mamalle kullanväristä huulipunaa, näin hän on ilmoittanut (eh, mistä voi tietää että nuorimies on syntynyt Venäjällä). Usein automatkoilla tuleekin  keskusteltua rakennuksista pitkin Moskovaa. Pohjoisen Vaimo ymmärtää tuon kauneudenjanoisen ikuisen ongelman täällä rumien betonihökötysten keskellä. Kun hän oli ensimmäisellä riiausreissullaan Moskovassa joskus ajat sitten, päälimäinen mielikuva oli täysi harmaus, rumuus ja raskaus. Kokemus kaupungista oli luotaantyöntävän irvistelevä.  Sinne hän ei ainakaan ikinä voisi muuttaa.

Ja niin kuin jokainen ehdottomuus minkä Pohjoisen Vaimo on itselleen elämässään asettanut, kumoutui tämäkin ajatus. Moskovassa ollaan. Villi luonto, tuulenhenkäykset ja veden rauhoittava liplatus eivät kuulu tähän kuvaan. Tämän kaupungin kauneuden pitää opetella. Ainakin Pohjoisen Vaimolla on lähes pakottava tarve oppia rakastamaan ympäristöään ja etsimään sen hyvät puolet. Unohdetaan tällä kertaa nyt kuitenkin välittömässä läheisyydessä makaavat betonikerrostalot ja sujahdetaan Moskovan absurdeimpaan arkkitehtuuriin jonka hedelmistä Pohjoisen Vaimon perhe nauttii myös viikoittain. Tässä teille siis mötiköitä, käykää ihmeessä katsomassa seuraavalla Moskovan reissulla! Kauneus ja rumuus... nehän on siellä, tiedättehän. Katsojan silmässä.





Talon nimi on Laiva (Корабль), ja se sijaitsee Tulskayan metroaseman vieressä. Pituudeltaan 400 metrinen rakennus pitää sisällään 980 asuntoa, sekä alakerran ostoskeskuksen. Alun perin valkoinen, ja nykyään likaisen harmaa talo on rakennettu suloisella 70-luvulla.





Lentäjien talo (дом авиаторов) sijaitsee Begovaya Ulitsan ja Leningradskiyi Prospektin kainalossa. Siitä ei oikeastaan saa hyvää käsitystä autonratin takaa, joten kannattaa jalkautua alueelle  jos kiinnostaa nähdä kunnolla että talon pohjatuuletus toimii: sehän seisoo jaloilla. Yleensä Pohjoisen Vaimo ei ole nähnyt kyseistä taloa näin kauniin ja siistin näköisenä kuin tässä kuvassa, mutta on oikeasti oppinut pitämään kummajaisesta. Jotenkin siinä kuitenkin silmä lepää. Alun perin talo rakennettiin lentokonetehtaan työläisten perheille 70-luvulla. Tässä brutalistisen tyylisuuntauksen talossa on 299 asuntoa.





Tämä teatteritalo "Et Cetera" on rakennettu vuonna 2005 ja arkkitehtinsä mielestä edustaa "kaikkea sitä parasta mitä teatterissa voi nähdä". Vastaavanlaisia "miksataan kaikki tyylit sekaisin" taloja on toki Moskovassa muitakin kuin tämä kyseinen, kuten esimerkiksi ostoskeskus Nautilus vuodelta 1999, mikä löytyy metro Ljublyankan läheltä. Teatteria taasen voi käydä ihailemassa metro Turgenevskayalla.





Venäjän tiedeakatemian rakennuksen kaksi päätornia näkyy hyvin Moskovan keskustan läheisyydessä olevalta TTK:lta, eli kolmannelta liikenne kehältä, Leninsky Prospektin metroaseman läheltä. Nämä tornit olivat kauan Pohjoisen Vaimon suosikki-inhokki kaikista Moskovan rakennuksista, mutta vuosien varrella niistä on tullut enemmänkin vain suosikkeja. 60-luvulla suunniteltu rakennusprojekti alkoi vasta 1974 ja sen viimeinen osa, suuri konserttisali valmistui  1997. Tiedeakatemiassa järjestetään lapsille kivoja tieteeseen keskittyviä esityksiä ja samalla sitten pääsee sisällekin katsomaan miltä näyttää. Pohjoisen Vaimon makuun rakennus on tosin paljon enemmän vänkä ulkoa.
Rakennuskompleksin kauas näkyvät tornit ovat saaneet paikallisilta lempinimen "kultaiset aivot".





Munatalo (дом-яйцо ) ei kilpaile rumimpien talojen kategoriassa, mutta onhan se yllättävä. Sen lisäksi se toimii mainiona esimerkkinä Moskovan "Luzhkovin tyylin" arkkitehtuurista aikaisemmin mainitun teatterin lisäksi. Yuri Luzhkovin ollessa kaupunginjohtajana vuosina 1992-2010 kaupunkiin ilmestyi useita moskovalaisten vihaamia, tai ainakin erittäin paljon kiisteltyjä rakennuksia.
Munatalo valmistui vuonna 2000. Se sisältää ihan oikeat asuintilat neljässä kerroksessa ja yhteensä 400 neliömetriä tilaa. Sen löytää osoitteesta ul. Mashkova 1/11.


4 kommenttia:

brightoneagle kirjoitti...

Mun suosikki on munatalo :)

Noppuli kirjoitti...

:)
Niin on munkin. Siihen voisi vaikka muuttaa, vaikka se tuskin on rahallisesti kovin tavallisten ihmisten tavoitettavissa...

Liza in London kirjoitti...

Mä tykkään noista jättimäisistä kerrostaloista - vaikka ne ei useinkaan hivele silmiä - koska niiden ansiosta niin moni perhe saattoi vihdoin saada oman asunnon kommunalkojen jälkeen. Samalla allekirjoitan kuitenkin kauneuden kaipuun, ja esimerkiksi isotädin luona Moskovassa vieraillessa on vaikea olla ahdistumatta lähiöiden betoniviidakoista.

Noppuli kirjoitti...

Hei Liza,
on tuo eka talo kuitenkin aika poikkeuksellisen iso Moskovaankin (tosin pidempikin löytyy, muistaakseni 700m pituinen), tyypilliset "uudenlaiset" perheasunnot kommunalkojen jälkeen ovat vielä paljon tylsemmän ja tavallisemman näköisissä taloissa. Mutta on näiden tavallisten betoniviidakoiden talot olleet varmasti huojentava ilmentymä monelle perheelle. Nykyaikainen moskovalainen kuitenkin varmasti toivoisi jotain ihan muunlaista asuntoa perintönä itselleen..
Itse käyn kävelyllä jossain ihastuttavassa puistossa taikka ihan ydinkeskustassa kun kaipaan täällä kauneutta.