tiistai 25. heinäkuuta 2017

Kotona turistina

Heinäkuun huomattavin tapahtuma Pohjoisen Vaimon perheessä oli ehdottomasti sukulaisten vierailu Moskovaan. Vaikka kaupungissa asumista on jo takana yli kymmenen vuotta, voi ystävien ja perheenjäsenten kyläilyt laskea vaivattomasti yhden käden sormilla (no ok, ehkä se yksi kämmenellinen sormia on jo käytetty). Arvatenkin on pari asiaa mitkä saattaisi saada lähipiirin helpommin liikkeelle, niistä ykkösenä Moskovasta pois muuttaminen, kakkosena ehkä suurempi asunto. Kummatkaan muutokset eivät ole kovin realistisia taikka edes haaveiltuja (ts. kohta yksi), joten näillä mennään.

Viikko meni kahtiajakoisissa tunnelmissa. Rakasta kotikaupunkia oli mitä sykähdyttävä esitellä läheisille ihmisille, toisaalta taas se oli hyvä muistutus siitä kuinka joillekin Venäjä ja Moskova esittäytyy vain negatiivisena ja pelottavana. Nuorempi sukulaismies ei olisi halunnut kävellä ilman Pohjoisen Vaimon turvallista ja rauhoittavaa seuraa edes viisi minuuttia perheen kotikaupunginosassa keskellä päivää, saatikka suostunut itse etsimään vessaa kauppakeskuksissa. Vanhempi sukulaismies oli taas mitä miellyttävintä seuraa- alati kiinnostunut historiallisista rakennuksista ja paikoista, vaikuttunut ympärillä olevasta kauniista luonnosta ja pystyi selvittämään elekielellä itsensä voiton puolelle erinäisistä arkisista tilanteista paikallisten kanssa.

Pohjoisen Vaimo koitti olla mitä parhain kestitsijä, turistiopas, tulkki ja viihdyttäjä, mutta huomasi parin päivän jälkeen että oli yksi asia mitä hän kyennyt muuttamaan tai poistamaan, ja se oli nuoremman sukulaismiehen kulttuurishokki. Tuo mainio miekkonen ei ole paljoa matkustellut elämässään (koska ei kiinnosta), ja oli ainoastaan sukulaissuhteensa takia nyt (vihdoin ja viimein) pakotettu käymään tuossa suuressa, mahtavassa ja erityisen paljon tunteita herättävässä Suomen naapurimaassa. Tilanne saikin Pohjoisen Vaimon pohtimaan sitä kuinka kahden kulttuurin avioliitot tuovat kokonaisen uuden maailman aina pariskunnan lapsuudenperheisiin ihan pyytämättä. Juuri nyt se vaikutti hieman happamalta ja vaikealta tälle miehelle. Viitisentoista vuotta Pohjoisen Vaimon ja Alkuasukasmiehen yhdessäoloa on ehkä jo lepyttänyt ja pehmentänyt kaikkein muiden lähisukulaisten sydämet, heidän kotikaupunkinsa ei siihen tällä kertaa ylennyt.

Valitettavasti nuoremman miehen tunnelmat tuntuivat näkyvän myös ulospäin ja kulminoituivat siihen, että poliisit kävivät tekemässä hänelle lentokentältä tutun ruumiintarkastuksen kun hän istuskeli leikkipuistossa odottamassa muun seurueen piilosleikin loppumista. Pohjoisen Vaimon pärähtäessä paikalle selvittämään tilannetta poliiseille ("minun sukulaiseni, odottaa kun me muut leikitään lasten kanssa, ei osaa ollenkaan venäjää..."), virkamiehet naureskelivat "kerrohan hänelle terveisiä että ei pidä olla niin hermostuneen näköinen, ei me muuten häntä olisi edes tutkittu ja myös että ei tarvitse pelätä, täällähän on mukavaa"... Toista tarkastusta matkan aikana ei tullut, joten ehkä jotain pikkuista rentoutumista sitten tapahtui.

Siltä varalta että jonkun muunkin sukulainen tai ystävä joutuu puolipakolla Moskovaan, tässä tulee Pohjoisen Vaimon seurueen viikon ohjelma, josta erityisesti vanhempi sukulaismies piti ja nuorempi sukulaismies oli sen kanssa ainakin jokseenkin sinut- useimmat kohteet valittiin komean kasvillisuuden perusteella.

Нескучный сад/Heskutsniyi sad- metsämäinen puisto Moskovajoen rannalla, huomattavasti rauhallisempi kuin sitä edeltävä Gorkiyi Park, sekä myöskin viileämpi. Mainio pyöräilyyn ja potkutteluun. Metsän sisässä on yksi ihanimpia metsäleikkipuistoja mitä Moskovasta löytyy, missä  myös isompien lasten on kiva leikkiä.

Парк Горьково/Gorkiyi park Moskovan suosituin puisto mistä löytyy hyvä ravintola valikoima, hyviä leikkipuistoja, konsertteja, teematapahtumia ja  hauskaa kaikille. Sen laidalta Pohjoisen Vaimon seurue otti myös viihdykkeenä jokilaivaristeilyn.

Кремль/Moskovan Kremli vanhemman sukulaismiehen toivomuksesta käytiin Kremlin muurien sisäpuolella. Sinne pääsee helposti lipputoimiston kautta mikä on ihan Kremlin vieressä (riippuen hieman turistimäärästä- jonoa saattaa olla paljonkin). Näillä lipuilla pääsi suurimpaan osaan museoista, lapset ilmaiseksi (14v asti), ja ne maksoivat 500r aikuiselta.

Парк Царицыно/Park Tsarizino- eteläisessä Moskovassa sijaitseva Katariina Suuren puistoalue, jossa on lampia, museoita, metsää, kauniita kukkaistutuksia sekä kasvihuoneita. Siellä pidetään paljon klassisen musiikin ulkoilmakonsertteja ja paikalliset rakastavat soivaa suihkulähdettä.

Даниловский рынок/Danilovskiyi ryinok- metro Tulskayan lähellä sijaitseva ympärivuotinen sisätori on täysin ihastuttava paikka turisteille käydä. Sieltä voi löytää monenlaisia tuliaisia, tai vain syödä, kuten tämä seurue teki. Armenialainen ruoka oli muah.. niin hyvää.

ВДНХ/VDNH- vaikka yleisvenäläinen näyttelykeskus (tai Vedenhan puisto) onkin tänä kesänä armottoman remontin alla, niin sukulaiset olivat silti hyvin vaikuttuneita kaikesta näkemästään joten eiköhän sitä voi suositella aina.

Ботанический сад/Botanitseskiyi sad- Moskovassa on useita kasvitieteellisiä puutarhoja mutta tämä Vedenhan kyljessä oleva on niistä suurin. Alueelle kannattaa mennä levänneenä (kävelemistä riittää!) sekä kasvioppaan kanssa, sillä läheskään kaikkialla ei lue kasveista mitään tietoa. Osa puutarhasta on vain suurta metsää, mikä on sekin virkistävää ympäristöä käveleskellä ympäriinsä.


Tässä siis kevyt ja hyvin paljon puistoja sisältävä viikko-ohjelma Moskovaan matkustaville. Toivottavasti ette kärsi kulttuurishokista! :)